Verkosto

Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina ja ydintoimijoina ovat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Verkostoon kuuluvat Riihimäen kaupungin ja Fortum Oy:n kiertotalouskylä, Smart Chemistry Park Turussa, Kokkola Industrial Park, Nokian kaupungin ja Verte Oy:n ja bio- ja kiertotalouden yritysalue Eco3, kehitysyhtiö Posintra ja Nesteen Kilpilahden alue Porvoossa, kehitysyhtiö Prizztech ja Pori-Harjavallan teollinen keskittymä, Metsäjaanu Salossa, Kemijärven Kehitys Oy ja Patokankaan bioteollisuuspuisto sekä Forssan kaupunki ja Envi Grow Park.

Kemijärven Patokankaan teollisuusalueella on pitkät teollisen toiminnan perinteet. Siellä on aikaisemmin sijainnut Stora-Enson sellutehdas, joka lopetettiin vuonna 2008. Tämän jälkeen alue on pala palalta rakennettu uudelleen. Nyt siellä sijaitsee Keitele Groupin sahalaitos sekä liimapuutehdas. Kesällä tehtaalle rakennetaan pellettitehdas joka hyödyntää liimapuutehtaan sivuvirtaa. Lisäksi alueelle on perusparannettu sähköraide sekä uusi puuterminaali, josta tällä hetkellä lähtee puuta jalostettavaksi muualle n. miljoona kuutiota vuodessa. Keiteleen puun käyttö on n. 700 000 kuutiota vuodessa josta jalostetaan n. 50% liimapuuksi.

Alueelle on nyt suunniteltu vuodesta 2014 asti uutta biotuotetehdasta. hankkeen suunnittelu on nyt loppumetreillä. Tehtaasta odotetaan piakkoin sijoitus / investointipäätöstä, ympäristö- ja vesilupaa sekä aloittamislupaa. Näin ollen rakentaminen käynnistyisi syksyn 2018 aikana. Biotuotetehtaan myöstä alueelle tulee erilaisia puuvirtoja arviolta n. 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lisäksi alueella toimivat tehtaat saavat toistensa toiminnasta synergiaetuja. Sivuvirrat, energiavirrat sekä lopputuotteet mahdollistavat paljon erilaista uutta teollisuutta alueelle.

Jari Polvi
yritysasiamies
+358 40 734 4152
jari.polvi@kemijarvi.fi

Ilkka Iso-Heiko
hankepäällikkö
+358 40 355 7381
ilkka.iso-heiko@kemijarvi.fi

Maria Kiviniemi
projektisihteeri
+358 44 236 5768
maria.kiviniemi@kemijarvi.fi
www.kemijarvi.fi

Fortumin ainutlaatuinen Riihimäellä sijaitseva kiertotalouskylä on edelläkävijä tulevaisuuden jätehuollossa. Kiertotalouskyläkonsepti on uniikki sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Periaatteena on, että jätteet tulee hyödyntää raaka-aineena silloin, kun se on taloudellisesti mielekästä.

Kiertotalouskylässä yhdyskuntajäte kiertää eteenpäin automatisoidun lajittelulaitoksen eli ekojalostamon kautta, jolloin jätteestä erotellaan bio, muovi, metalli ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine. Jäljelle jäävä jätemäärä on kierrätettäväksi sopimatonta rejektiä, joka käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon jätteenpolttolaitoksissamme Riihimäellä. Muovijätteen uusiokäyttöön kierrättäminen tapahtuu Fortumin Kiertotalouskylän kokonaisuuteen kuuluvalla muovijalostamolla, jossa tuotetaan laadukasta Fortum Circo® -kierrätysraaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin.

Riihimäen kiertotalouskylässä on myös kierrätystoiminnan käyttöön sopivia kaavoitettuja maa-alueita, joihin haetaan eri jakeiden jatkojalostajia ja jätteenpolton hukkalämmön hyödyntäjiä. Riihimäen kiertotalousklusteriin kuuluu myös muita yrityksiä, kuten Suomen Kelapalautus Oy joka on luonut kaapelikelojen kierrätysjärjestelmän ja Green Disposal Oy, joka toimii ser-kierrätyksen alueella.

Mika Herpiö
Elinkeinojohtaja
Riihimäen kaupunki
Puh. +358 40 500 3345
www.rtoy.fi

Porvoon Kilpilahdessa on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja petrokemian klusteri. Alueella on noin 3 500 työpaikkaa. Yrityksillä on yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveiksi. Neste valmistaa myös uusiutuvia polttoaineita.

Porvoon kaupunki ja kehitysyhtiö Posintra rakentavat Kilpilahden uutta tulevaisuutta yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Kehitystyö perustuu osittain alueen yritysten nykyiseen toimintaan, mutta samalla haetaan myös aivan uusia avauksia. Kilpilahdella on loistavat mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi bio- ja kiertotalouden keskittymäksi.

Toimijat ovat yhdessä määritelleet alueelle yhteisen kehitysvision – Kilpilahti, maailmanluokan teollinen kiertotalouskeskittymä – kestävää ja älykästä uusiutumista. Porvoon kaupunki on kaavoittamassa alueelle lisää yritystontteja.

Leena Tuomi
ympäristöliiketoimintajohtaja
+358 40 730 5440
leena.tuomi@posintra.fi
www.posintra.fi

Satakunta on merkittävä suomalaisen teollisuuden keskittymä. Porin satamasta Huittisiin ulottuvalla teollisuusvyöhykkeellä (Industrial Chain) toimii 800 yritystä, joilla on yli 4 miljardin euron liikevaihto ja yli 10 000 teollista työpaikkaa. Aluetta palvelevan Porin sataman rahtimäärä on noin 5 milj. t/v. Alueella toimii metallinjalostus-, kemian-, konepaja-, metsä-, automaatio-, bio- ja elintarviketeollisuutta. Energiantuotantoa edustavat mm. LNG-terminaali ja tuulivoima. Kiertotalous on teollisuusvyöhykkeellä pitkälle kehittynyttä, ja suurten volyymien ansiosta alue on ihanteellinen kiertotalouden ja teollisten symbioosien kehitysalusta. Alueen ainutlaatuinen piirre on värimetalliklusteri, joka tuottaa kobolttia, kultaa, hopeaa sekä kupari- ja nikkelimetalleja ja kemikaaleja.

Keskeisiä puistoja: Peittoon kierrätyspuisto, Kaanaan teollisuuspuisto, Kupariteollisuuspuisto, Harjavallan suurteollisuuspuisto, Satama-Tahkoluoto-Mäntyluoto.

Marko Lehtimäki
Kehitysjohtaja, TkT
+ 358 44 710 5346
marko.lehtimaki@prizz.fi
www.prizz.fi

Suomen kasvukäytävällä, Kolmenkulman yritysalueelle Nokialle on rakentumassa uudenlainen, monialaista bio- ja kiertotalouden liiketoimintaa synnyttävä teollisen mittakaavan bio- ja kiertotalouden yritysalue, ECO3.

Alueen nykyinen laajuus on noin 90 ha. Uudet kaavoituksen piirissä olevat bio- ja kiertotalouden yritysalueet ovat laajuudeltaan n 50 ha. Alueen nykyisten ja sinne sijoittuvien uusien yritysten ja muiden toimijoiden käynnistämän yhteisen konseptikehityksen seurauksena ECO3:sta on syntymässä nyt jo kansainvälisestikin kiinnostava yritysympäristö.

Ekosysteemin ydin on muodostumassa bio- ja kiertotalouden yrityksistä, joiden toiminta tarjoaa samalla mahdollisuuksia mm. monille uusille bio- ja kiertotalouden-, vesi- ja jätehuollon sekä energia-alan teknologia- ja palveluyrityksille. ECO3:n toiminnallisessa keskiössä ovat alueelle sijoittuvien bio- ja kiertotalouden yritysten liiketoimintaan niveltyvien uusien liiketoimintojen ja innovaatioiden kehittäminen - konseptin tavoitteena on luoda markkinaehtoisesti uusia tuotteita ja palveluita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Erilaisten perinteisten ja uusien liiketoimintojen muodostama monipuolinen kokonaisuus liittää hankkeeseen myös Tampereen teknillisen yliopiston, VTT:n ja Luke:n sekä muita julkisen sektorin toimijoita.
Nyt jo päätetyt uudet bio- ja kiertotalouden teollisen mittakaavan ankkuriyritysinvestoinnit (talvi 2018) alueelle ovat n. 60 M€.

ECO3-aluetta kehitetään keskitetysti yhden toimijan kautta ja välityksellä platform-muotoisena palvelutoimintana. Alueen kehittäminen perustuu tiiviiseen yritysten ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön ECO3-konseptin mukaisesti.
Alueen kehittämisestä vastaa Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte Oy.

Sakari Ermala
toimitusjohtaja
+358 50 583 4233
sakari.ermala@verte.fi
www.verte.fi
www.eco3.fi

Nokian kaupunki / ECO3 yhteyshenkilö
Laura Niittymäki
laura.niittymaki@nokiankaupunki.fi

Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan merkittävin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, jossa toimii useita kemian- ja metallialan huippuyrityksiä sekä Suomen kolmanneksi suurin yleissatama. KIPin kemian klusteri on malliesimerkki kiertotaloudesta. Sen moninaiset synergiaedut ja toimiva infra luovat mielenkiintoiset edellytykset myös kemian ja biotalouden yhdistämisestä syntyville uusille teknologioille ja tuotteille.

KIPin alueelle on syntynyt vuosikymmenten aikana vahvoja synergioita yritysten kesken monella tasolla kuten prosessiteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä, keskitetyssä palvelutuotannossa ja toimintakulttuurien yhteisessä kehittämisessä erityisesti EHSQ-toiminteiden ympärillä. Alueinfran vahvuutena ovat energian ja muiden hyödykkeiden saannin turvaaminen lähes omavaraisesti sekä alueeseen integroidut satamatoiminnot ja muut keskeiset logistiikkamuodot.

KIP alueella toimii tällä hetkellä 15 teollisuusyritystä sekä 55 palveluyritystä.

Palveluyhtiöiden toimesta yrityksillä on käytössään muun muassa hyödyke- ja viemäriverkostot, putkisillat, rautatiet, asiantuntija- ja turvallisuuspalvelut. Alueen suurimmat yritykset ovat: Boliden Kokkola Oy, CABB Oy, Freeport Cobalt Oy, Kokkolan Energia Oy, Kokkolan Satama Oy, Neste Oyj, Oy Woikoski Ab, TETRA Chemicals Europe Oy ja Yara Suomi Oy.

Kemianteollisuutta KIP alueella on ollut 1940-luvulta lähtien ja satamatoimintoja jo vuodesta 1825. Teolliset symbioosit eri toimijoiden välillä ovat kehittyneet alusta alkaen hyvin vahvoiksi ja tiiviiksi.

2000-luvulla alueen yritykset ovat tehneet monipuolista yhteistyötä alueen kehittämisessä. Alueella on kartoitettu ja hyödynnetty monia sivuvirtoja ja toimintaa tehostettu kiertotalouden hengessä. Alueen kehittämisen kannalta merkittävää on ollut Kokkolan suurteollisuusalue ry:n perustaminen vuonna 2006. KIP ry on osallistunut lukuisiin erilaisiin kehittämishankkeisiin, mm. Keski-Pohjanmaan alueen kattavaan Biolaakso -osaamiskeskittymään. KIP on European Chemical Site Platformin (ECSPP) jäsen. Vuonna 2018 KIP pyydettiin mukaan ”Teollisten symbioosien osaamisen ja toimintamallin levittäminen Suomeen”-hankkeeseen.

Johanna Hylkilä
markkinointipäällikkö
+358 10 505 9526
johanna.hylkila@kip.fi
www.kip.fi

Metsäjaanu on kehittyvä yritysalue erinomaisilla liikenneyhteyksillä reilun viiden minuutin päässä Salon keskustasta ja Turku-Helsinki-moottoritiestä. Alueen läheisyydessä on kantatie 52, jonka kautta Metsäjaanusta on sujuva yhteys myös etelään Hangon suuntaan. Alue on yli 100 hehtaarin, 10 yrityksen ja lähes 100 työntekijän keskittymä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n eli Korvenmäen alue mukaan lukien.

Metsäjaanusta rakentuu ympäristöalan, kierrätyksen ja energiantuotannon sekä niihin tukeutuvien alojen yrityksille erikoistunut toimintaympäristö. Alueelle sopii hyvin suuria määriä kierrätettäviä sivuvirtoja tuottavia toimintoja. Korvenmäen alueelle on sijoittumassa uusi ekovoimalaitos, joka tulee toimimaan alueen kehittämisen ajurina. Alue sopii myös ympäristöhäiriötä tuottaville toiminnoille.

Mika Mannervesi
kaupunkikehityspäällikkö
+358 44 778 5001
mika.mannervesi@salo.fi
www.yrityssalo.fi

Forssan seudun elinkeinostrategia on vuodesta 2008 perustunut ympäristömyönteiseen sekä kestävää kehitystä tukevaan toimintaan eli järkivihreyteen. Tavoitteenamme on, että lähitulevaisuudessa seutu tuottaa entistä monipuolisemmin ekologisia tuotteita ja palveluja, ja että asukkaat, yritykset, yhteisöt ja päättäjät tarttuvat toimintansa ympäristövaikutuksiin.

Ekoteollisuuspuistossamme materiaalit, energia ja osaaminen sekä tieto kiertävät. Ratasmäen ja Kiimassuon Envitech –alueellamme on tarjolla yli 200 hehtaaria ympäristömyönteiseen ja kestävästi kehittyvään liiketoimintaan.

Maria Jokinen
Forssan Yrityskehitys
maria.jokinen@forssa.fi
+358 50 3424902
www.fyk.fi/